Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Selvitys: Maksuton päivähoito yli kolmevuotiaille toisi yli 300 miljoonan euron lisäkustannukset kunnille

Jaa
Kuntaliitto on arvioinut, miten yli kolmevuotiaille tarjottava maksuton varhaiskasvatus vaikuttaisi kuntien talouteen. Laskelmien mukaan muutos lisäisi palvelun järjestämiskustannuksia karkeasti arvioiden noin 100 miljoonaa euroa ikäluokkaa kohti, eli yhteensä vähintään 300 miljoonan euron verran.

Kuntaliitto tiedottaa
23.8.2016
Julkaisuvapaa kello 10.00

Kuntaliitto selvitti:
Maksuton päivähoito yli kolmevuotiaille toisi yli 300 miljoonan euron lisäkustannukset kunnille


Kuntaliitto on arvioinut, miten yli kolmevuotiaille tarjottava maksuton varhaiskasvatus vaikuttaisi kuntien talouteen. Laskelmien mukaan muutos lisäisi palvelun järjestämiskustannuksia karkeasti arvioiden noin 100 miljoonaa euroa ikäluokkaa kohti, eli yhteensä vähintään 300 miljoonan euron verran.

Maksuttomuuden myötä päivähoitoon tulevien lasten määrän arvioidaan lisääntyvän noin 18 prosenttia eli yli 38 000 lapsella.

– Kasvavan kysynnän vuoksi tarvittaisiin lisää lastentarhanopettajia, lastenhoitajia ja perhepäivähoitajia kelpoisuusehtojen mukaisesti.  Varhaiskasvatuksen piiriin tulisi niin paljon lisää lapsia, että kaikki eivät mahtuisi nykyisiin tiloihin. Myös nämä seikat tulee ottaa huomioon, kun lasketaan mahdollisen lakimuutoksen kustannuksia, toteaa selvityksen laatinut varhaiskasvatuksen erityisasiantuntija Jarkko Lahtinen Kuntaliitosta.

Jos osapäiväistä varhaiskasvatusta tarjottaisiin maksutta kaikille yli kolmevuotiaille, kuntien maksutuottojen arvioidaan vähenevän keskimäärin 20–30 miljoonaa euroa jokaisen ikäryhmän osalta.

Järjestämiskustannukset kasvaisivat 70–90 miljoonaa euroa per ikäryhmä.

– Esiopetusikäisten osalta saattaisi syntyä karkeasti arvioiden 30 miljoonan euron kustannushyöty esimerkiksi kerhotoiminnan osalta. Tämä edellyttäisi kuitenkin erillisiä lakimuutoksia.

Tänään julkaistut Kuntaliiton laskelmat perustuvat oletukseen, että maksuton varhaiskasvatus koskee kaikkia yli kolmevuotiaita lapsia ja että palvelu toteutetaan päiväkodissa tai perhepäivähoidossa varhaiskasvatuslain tavoitteiden mukaisesti.

– Laskelmissa on oletettu, että muutos tehdään portaittain, jolloin kustannusvaikutukset jakautuisivat useille vuosille. Palvelu tarjottaisiin maksutta ensin viisivuotiaille, sitten neljävuotiaille ja lopuksi myös kolmevuotiaille.  Lopulta kaikki yli kolmevuotiaat saavat maksutonta varhaiskasvatusta neljä tuntia päivässä, Lahtinen sanoo.


Varhaiskasvatuksen maksuttomuus edellyttäisi laajoja lakimuutoksia

Jarkko Lahtinen muistuttaa, että jotta muutos voitaisiin toteuttaa, koko perhetukijärjestelmä, mukaan lukien kotihoidontuki, olisi arvioitava uudelleen.

– Maksujärjestelmä olisi uudistettava siten, että maksutuotot vähenevät mahdollisimman vähän, tai sitten palvelujärjestelmän muutos olisi rahoitettava kokonaan muulla tavoin. Myös ryhmäkokosäädöstä ja mitoituksia olisi mietittävä uudelleen.

Olettavaa on, että muutoksen myötä osallistuminen varhaiskasvatukseen lisääntyy. Laskelmat on tehty sen oletuksen mukaan, että tulevaisuudessa 3-vuotiaista varhaiskasvatukseen osallistuu 80 prosenttia, 4-vuotiaista 90 prosenttia ja 5-vuotiaista 95 prosenttia ikäluokasta.

Tällä hetkellä kolmevuotiaista päivähoidossa (koko- tai osapäiväisessä) on 63 prosenttia ikäluokasta. Neljävuotiaista varhaiskasvatukseen osallistuu 68 prosenttia, viisivuotiaista 72 prosenttia ja kuusivuotiaista 69 prosenttia ikäluokasta, esiopetuksessa on lähes koko kuusivuotiaiden ikäluokka.

– Koko muutos ei saisi jäädä kuntien rahoitettavaksi, sillä kokonaisuus on kunnille kokonaan uusi tehtävä.


Lisätietoja:
erityisasiantuntija Jarkko Lahtinen, p. 050 3614 526

Tiedotteen liitteenä tarkemmat arviot maksuttoman päivähoidon kustannusvaikutuksista.


Faktaa päivähoitomaksuista


Keskimääräinen laskennallinen kokopäivämaksu on 156,59 euroa ja osapäivämaksu 93,96 euroa.

Korkein mahdollinen maksu 1.8.2016 alkaen on 290 euroa (ennen 283 euroa).

Osapäivämaksu (enintään 5h/päivä) on yleensä n. 60 prosenttia kokopäivähoidon maksusta.

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711http://www.kuntaliitto.fi

Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kunnat.net on kuntatiedon keskus internetissä, johon on koottu keskeiset kunta-alan tiedot ja palvelut. Suomen kunnat ja kaupungit vastaavat noin 2/3 julkisista palveluista.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kuntaliitto selvitti: Suomalaiset samaistuvat vahvasti kotikuntaansa - kiinnostavia kuntakohtaisia eroja18.6.2025 01:00:00 EEST | Tiedote

Mihin kuntiin tai alueisiin samaistut? Kuntaliiton tuore Kuntalaistutkimus osoittaa, että suomalaiset samaistuvat yhä vahvasti kotikuntaansa, erityisesti pienissä kunnissa ja iäkkäämmissä ikäryhmissä. Paikallisuus elää vahvana arjessa, vaikka samaan aikaan Eurooppa ja maakunta kasvattavat merkitystään. Kärkikolmikkona samaistumisessa ovat Suomi, Pohjoismaat ja kotikunta. Kotikuntaansa samaistuvien määrä kuitenkin vaihtelee merkittävästi eri puolilla Suomea. Tutkimuksesta selviää myös, että mitä vahvemmin suomalaiset kokevat kuuluvansa kotikuntaansa, sitä enemmän he luottavat päätöksentekoon ja ovat tyytyväisempiä kunnan palveluihin. Samaan aikaan uudet hallinnolliset rakenteet etsivät vielä paikkaansa ihmisten arjessa: hyvinvointialueet eivät vielä tunnu omilta. Kuntalaistutkimukseen vastasi 10 500 suomalaista 46 kunnasta ja kaupungista. Liitedioista pääsee tutustumaan kuntakohtaisiin tuloksiin. Esimerkiksi Naantalissa ja Inarissa samaistuminen kotikuntaan on poikkeuksellisen vahvaa. S

Joka kolmas kuntapäättäjä on kohdannut häirintää tai uhkailua6.6.2025 07:20:00 EEST | Tiedote

Kolme kymmenestä kuntapäättäjästä on kokenut häirintää tai uhkailua kuluvalla valtuustokaudella, ilmenee Kuntaliiton tuoreesta Kuntapäättäjätutkimuksesta. Häirintää kokevat erityisesti naiset ja näkyvissä luottamustehtävissä toimivat. Häirinnän muodoista yleisimpiä ovat asiaton palaute mediassa (57 %), sanalliset uhkaukset tai aggressio kasvokkain (43 %) sekä maalittaminen (35 %). Sosiaalisessa mediassa tapahtuneet uhkaukset ovat hieman vähentyneet vuodesta 2020. Samalla tutkimus osoittaa myös valonpilkahduksia: keskusteluilmapiiri kunnissa on monin paikoin parantunut.

Vauvarahaa maksavien kuntien määrä kasvussa2.6.2025 09:24:01 EEST | Tiedote

Vauvaraha on yleistynyt erityisesti pienissä kunnissa, joissa etsitään tapoja tukea perheitä ja houkutella uusia asukkaita, selviää Kuntaliiton tuoreesta selvityksestä. Vastasyntyneitä muistetaan jollain tavalla lähes 120 kunnassa, ja vauvarahaa maksetaan 64 kunnassa. Suurimmillaan vauvaraha on 10 000 euroa. – Vaikka vauvaraha ei ratkaise väestörakenteen muutoksia, monessa kunnassa sen avulla halutaan viestiä, että lapset ja lapsiperheet ovat arvokkaita sekä tukea perheiden arkea, sanoo kehittämispäällikkö Jarkko Lahtinen Kuntaliitosta.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye